Riihimäen Rautatieasema

Ensimmäisen kerran astuin Riihimäen rautatieasemalle opiskeluaikoinani 2008, matkalla Helsinkistä Lahteen. Muistan miettineeni: miksi täällä on niin paljon raiteita pieneen kaupunkiin nähden? Myöhemmin opin, että tämä asema on ollut Suomen rautatiehistorian keskeinen solmukohta jo vuodesta 1870.

Riihimäki ei ole mikään tavallinen välipysäkki. Tämä oli Suomen ensimmäinen risteysasema, paikka jossa Helsinki-Hämeenlinna-rata kohtasi Pietarin-radan. Vielä tänäkin päivänä, kun seison laiturilla ja katson ympärilleni, näen junat suuntautumassa kolmeen ilmansuuntaan: etelään Helsinkiin, pohjoiseen Tampereelle ja itään Lahteen.

Asemalla on 6 laituriraidetta (numeroitu 1, 4, 5, 7, 8 ja 11) sekä 9 laituripaikkaa. Päivittäin täältä lähtee noin 100 junaa, ja vuosittain matkoja tehdään yli 2 miljoonaa. Helsinki on kivenheiton päässä – pääset sinne alle tunnissa ja halvimmillaan vain 4,20 eurolla.

Alla näkyvät Riihimäen rautatieaseman junat reaaliajassa. Tiedot tulevat suoraan Fintrafficin Digitraffic-rajapinnasta – sama data, jota käytetään aseman virallisissa näyttötauluissa. Jos juna on myöhässä, näet sen heti.

Käytännön vinkki: Riihimäellä on kuusi laituriraidetta. Raiteet 1 ja 4 palvelevat pääosin kaukojunia, raide 5 on yleiskäyttöinen, ja raiteet 7, 8 ja 11 ovat lähiliikenteelle ja paikallisille yhteyksille. Laituritieto päivittyy yleensä 15–20 minuuttia ennen lähtöä.

Olen ostanut Riihimäki–Helsinki-lipun halvimmillaan 4,20 eurolla. Se vaatii varaamista heti kun liput tulevat myyntiin, mutta on täysin mahdollista. Riihimäen sijainti kolmen radan risteyskohdassa tekee siitä erinomaisen lähtöpisteen – pääset kätevästi sekä pääkaupunkiseudulle, Pirkanmaalle että Päijät-Hämeeseen.

VR:n dynaaminen hinnoittelu toimii täälläkin: mitä aikaisemmin varaat ja mitä joustavampi olet aikataulujen suhteen, sitä vähemmän maksat. Käytännössä hinnat vaihtelevat 4,20–30 € välillä riippuen reitistä ja lähtöajasta.

Riihimäen rautatieasema sijaitsee Asema-aukiolla, aivan kaupungin sydämessä. Jos olet ensimmäistä kertaa täällä, älä huolestu – asema on helppo löytää. Kauppakeskus Atomi on kävelymatkan päässä, ja keskustori on vain 300 metrin päässä.

Asemarakennus itsessään on historiallinen helmi vuodelta 1936. Vaikka se ei ole yhtä monumentaalinen kuin Tampereen tai Helsingin asemat, sen toiminnallinen arvo on valtava – täältä pääset kolmeen ilmansuuntaan yhtä vaivattomasti.

Olen pysäköinyt Riihimäen asemalla kymmeniä kertoja viimeisten vuosien aikana. Hyvä uutinen on, että suurin osa pysäköintialueista on ilmaisia. Huono uutinen? Ruuhka-aikaan paikat täyttyvät nopeasti, joten saavu ajoissa.

Suosikkini on Rautatieaseman parkkipaikka – Keskusta, joka sijaitsee vain muutaman metrin päässä laitureista. Toinen hyvä vaihtoehto on Liityntäpysäköinti Riihimäki Matkakeskus, joka tarjoaa ensimmäiset 30 minuuttia ilmaiseksi – täydellinen saattoliikenteeseen.

Riihimäen asema on pienempi kuin Tampere tai Helsinki, mutta peruspalvelut löytyvät. Asema on avoinna ympäri vuorokauden, vaikka lipunmyynti ja kahvila eivät ole.

Odotustila on käytössä päivittäin kello 5:30–24:00. Olen istunut siellä monta kertaa odottaen seuraavaa junaa – tilaa on riittävästi, vaikka ei mikään Grand Central Terminal.

Kun seison Riihimäen asemalla ja katselen ympärilleni, yritän aina kuvitella miltä täällä näytti vuonna 1870. Silloin tämä oli jotain täysin uutta – Suomen ensimmäinen paikka, jossa kaksi rataa kohtasivat.

Riihimäki oli ratapihan varassa syntynyt yhteisö. Ei mikään sattumanvarainen kylä, vaan tarkkaan suunniteltu rautatietyöläisten ja heidän perheidensä koti. 11. syyskuuta 1870 keisari Aleksanteri II avasi Riihimäki–Pietari-radan – hetki, joka muutti Riihimäen historiaa ikuisesti.

Näihin kysymyksiin olen vastannut lukemattomia kertoja ystäville, työkavereille ja satunnaisille matkustajille. Toivottavasti nämä auttavat sinua suunnittelemaan matkaa Riihimäeltä.