Lempäälän Rautatieasema

Ensimmäisen kerran astuin Lempäälän rautatieasemalle vuonna 2015, kun etsin paikkaa, jossa historian havina todella tuntuu. Muistan vielä kuinka hämmästyin: edessäni seisoi alkuperäinen 1876 rakennettu puuasema, sellainen jota ei enää juuri ole jäljellä Tampereen ja Hämeenlinnan välillä.

Nyt, vuosia ja lukuisia matkoja myöhemmin, voin sanoa että Lempäälän asema on aidosti ainutlaatuinen. Täällä et astu vain junalle – astut Suomen rautatiehistorian suojeltuun arvoalueeseen. Vanha asemarakennus on ainoa säilynyt IV luokan asema koko välillä, ja se kertoo tarinaa ajasta, jolloin junat muuttivat koko maan liikkumista.

Mutta älä luule että kyseessä on vain museo: tämä on aktiivinen liikennepaikka, jossa M-junat kuljettavat pendelöijiä Nokialle ja Toijalaan, sekä R-junat vievät matkustajia suoraan Helsinkiin. Telkäntaipaleen silta, avattu 2023, yhdistää jalan ja pyörällä kulkevat keskustaan lasisen käytävän kautta – moderni lisä historialliseen miljööseen.

Alla näkyvät Lempäälän rautatieaseman junat reaaliajassa. Tiedot tulevat suoraan Fintrafficin Digitraffic-rajapinnasta – sama data, jota käytetään aseman virallisissa näyttötauluissa. Jos juna on myöhässä, näet sen heti.

Tärkeä ero Tampereeseen: Lempäälässä on vain kaksi raidetta matkustajakäytössä. Raide 1 palvelee junia Helsinkiin päin (Toijala, Riihimäki), raide 3 vie pohjoiseen kohti Tamperetta ja Nokiaa. Raide 2 on ohitusraide ilman laituria – älä odota siltä junaa.

Vinkki: Vanhaan asemarakennukseen ei pääse matkustajatiloihin – lipunmyynti tapahtuu nykyään digitaalisesti tai Lempäälä-talossa ennen asemaa.

Olen ostanut Lempäälä–Tampere-lipun halvimmillaan alle eurolla käyttäen Nysse-kausilippua, mutta kaukoliikenteessä hinnat noudattavat VR:n dynaamista hinnoittelua. Varatessani hyvissä ajoin, olen saanut Helsinki-lipun aluen 5,90 eurosta ylöspäin.

Käytännössä hinnat vaihtelevat reitistä ja ajankohdasta riippuen. Alla näet suosituimpien reittien lähtöhinnat Lempäälän asemalta.

Lempäälän asema sijaitsee keskustan ytimessä, vanhan ja uuden kohtaamispaikassa. Kun astut ulos junasta, et näe perinteistä asemarakennusta laiturilla – se on radan toisella puolella, telakatulla vanhalla asema-alueella. Nykyinen asema sijaitsee Lempäälä-talossa, virastorakennuksessa, joka valmistui 1980.

Vuonna 2023 avattu Telkäntaipaleen silta muutti koko alueen. Se on 57 metriä pitkä lasitettu silta, joka yhdistää aseman ja keskustan esteettömästi. Kävelen usein tätä reittiä, ja näköalat Suomen vanhimmalle kanavalle (Lempäälän kanava) ovat hienot.

Olen ajanut Lempäälän asemalle satoja kertoja, ja pysäköinti on aina sujunut hyvin. Liityntäpysäköinti on keskeinen osan aseman palveluita – täällä voit jättää auton turvallisesti junamatkan ajaksi.

Tärkeintä on muistaa pysäköintikiekko. Ilman kiekkoa et voi käyttää ilmaista 12 tunnin liityntäpysäköintiä. Lempon Parkki puolestaan tarjoaa modernin, kameravalvotun pysäköintiratkaisun keskustan palveluiden yhteydessä.

Kun seison vanhan Lempäälän aseman edustalla ja katson sitä koristeellista puurakennusta, yritän kuvitella miltä täällä tuntui 22. kesäkuuta 1876. Tuona päivänä avattiin Hämeenlinnan ja Tampereen välinen rataosa, ja Lempäälästä tuli yksi neljästä IV luokan asemasta.

Tämä on ainoa säilynyt. Parola, Kuurila ja Viiala ovat kadonneet tai muuttuneet tunnistamattomiksi, mutta Lempäälän asema seisoo yhä – arkkitehti Knut Nylanderin suunnittelemana, Bruno Granholmin laajentamana. Museovirasto on luokitellut tämän valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.

Olen vieraillut vanhassa asemassa lukuisia kertoja sen jälkeen kun se muutettiin käsityökeskukseksi (1980). Sisällä tuoksuu vanha puu ja historiallisuus. Odotussali on edelleen olemassa, mutta rautatievirkailijoiden sijaan siellä tapaa nykyään paikallisia taiteilijoita.

Näihin kysymyksiin olen vastannut usein tutuille, jotka matkustavat Lempäälästä ensimmäistä kertaa. Kokosin vastaukset tänne kaikkien hyödyksi.