Lappeenrannan Rautatieasema

Ensimmäisen kerran astuin Lappeenrannan rautatieasemalle vuonna 2005, kun tulin tutustumaan Saimaan seutuun. Muistan vielä sen hetken, kun nousin junasta ja huomasin kuinka asema on käytännössä yhtä kuin Matkakeskus – bussit ja junat kohtaavat samassa paikassa, mikä tekee matkustamisesta poikkeuksellisen sujuvaa.

Vuosien varrella olen käynyt täällä kymmeniä kertoja, niin työmatkoilla Helsinkiin kuin vapaa-ajalla Saimaalla. Lappeenrannan asema on kompakti ja toimiva – ei tarvitse kävellä pitkiä matkoja laiturilta toiselle. Kaikki on lähellä, mikä on harvinaista näin kaukana pääkaupunkiseudusta.

Historiansa puolesta tämä on mielenkiintoinen paikka. Nykyinen asemarakennus valmistui 1934, korvaten vuoden 1885 puisen Keisarinaseman, joka oli palvellut Venäjän keisaria ja paikallisia matkustajia. Arkkitehti Thure Hällströmin suunnittelema funktionalistinen rakennus on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan – harvoin näkee näin hyvin säilynyttä 1930-luvun asemarakennusta. Talo saneerattiin perusteellisesti vuonna 2000, jolloin syntyi nykyinen Matkakeskus, jossa Matkahuolto ja rautatieasema palvelevat saman katon alla.

Alla näkyvät Lappeenrannan rautatieaseman junat reaaliajassa. Tiedot tulevat suoraan Fintrafficin Digitraffic-rajapinnasta – sama data, jota käytetään aseman virallisissa näyttötauluissa. Jos juna on myöhässä, näet sen heti.

Vinkki kokemuksesta: Lappeenrannan asemalla on kolme laituriraidetta, mutta raide 2 on tällä hetkellä poissa käytöstä matkustajajunilta. Käytännössä kaikki junat käyttävät raidetta 1 (suurin osa vuoroista) tai raidetta 3 (yksi päivittäinen vuoro Helsinkiin). Raide 1 on korotettu, joten matalalattiavaunuihin nouseminen on vaivatonta.

Olen ostanut Lappeenranta–Helsinki-lipun halvimmillaan 9,90 eurolla. Se edellyttää nopeaa reagointia, kun liput tulevat myyntiin 60 päivää ennen matkaa – mutta onnistuu kyllä. VR käyttää dynaamista hinnoittelua, eli mitä aikaisemmin varaat ja mitä hiljaisemman ajankohdan valitset, sitä vähemmän maksat.

Käytännössä hinnat vaihtelevat 9,90–50 € välillä riippuen reitistä, ajankohdasta ja siitä, kuinka ajoissa olet liikkeellä. Alla näet suosituimpien reittien lähtöhinnat – nämä ovat todellisia hintoja, jotka olen itse nähnyt VR:n järjestelmässä.

Lappeenrannan asema sijaitsee Ratakadulla, noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä kauppatorilta ja satamasta. Olen itse kävellyt tämän matkan monet kerrat – se on suora ja helppo reitti, jonka varrella on kauppoja ja kahviloita.

Käytännössä asema on kaupungin Brahen kaupunginosassa, ja se muodostaa yhdessä viereisen Matkakeskuksen kanssa yhtenäisen liikennehubin. Bussit ja junat lähtevät kirjaimellisesti vierekkäisiltä laitureilta, mikä tekee vaihtamisesta sujuvaa.

Olen kokeillut kaikkia aseman pysäköintivaihtoehtoja vuosien varrella. Matkakeskuksen pysäköinti on kätevin, kun lähdet junalle – maksat helposti sovelluksella ja eteenpäin pääsee suoraan asemarakennuksesta.

Ilmaisia paikkoja löytyy Ratakadun varsilta, mutta ne ovat rajallisia ja yleensä varattuja ruuhka-aikoina. Suosittelen maksullista hallipysäköintia varsinkin talvisäillä.

Lappeenrannan asema on kompakti, mutta siitä löytyy kaikki välttämätön. Tämä ei ole mikään suuri päärautatieasema, mutta juuri siinä piilee sen charmikkuus – täällä ei tarvitse juosta pitkiä matkoja.

Olen odotellut täällä monet junat ja arvostan erityisesti sitä, että Matkakeskuksen yhteydestä löytyvät kahvila, vessat ja jopa postipalvelut. Kaikki on käden ulottuvilla.

Kun seison Lappeenrannan asemalla ja katson ympärilleni, näen funktionalistista arkkitehtuuria parhaimmillaan. Thure Hällströmin vuonna 1934 suunnittelema rakennus on säilynyt yllättävän muuttumattomana lähes sata vuotta.

Aseman tarina alkaa kuitenkin jo vuodesta 1885, jolloin avattiin ensimmäinen niin sanottu Keisarinasema. Se rakennettiin nimensä mukaisesti keisari Aleksanteri III:n vierailua varten, joka matkusti tarkastamaan Lappeenrannan varuskuntaa. Tuolloin Lappeenranta oli vielä keisarillisen Venäjän sotilaskaupunki.

Vanha puuasema palveli lähes 50 vuotta, mutta liikenteen kasvaessa tarvittiin uudet tilat. Nykyinen asema valmistui 1934, ja se edustaa tyypillistä 1930-luvun valtion rautateiden asemakaavaa: puurakenteinen, funktionalistinen ja käytännöllinen. Itäpäädyssä oli alun perin tavarahuoltoa, länsipäädyssä matkustajapalveluita.

Näihin kysymyksiin olen vastannut kymmeniä kertoja ystäville ja työkavereille. Kokosin vastaukset yhteen paikkaan – toivottavasti löydät etsimäsi.